Stressistä vapaaksi!

Stressi ei ole aina pahasta, vaan sopiva stressi antaa positiivisen vireen elämäämme. Oikea vire antaa meille riittävän aktiivisuuden ja toimimme energisesti suunnaten voimamme siihen, mikä on tarpeen selvitäksemme jokapäiväisistä toimistamme.

Stressin sietokyky on jokaisella erilainen. Tutkitusti perintötekijät ja lapsuuden kokemukset, eletty elämä ja elin ympäristö vaikuttavat kykyymme käsitellä stressiä aiheuttavia tilanteita.

Kiire on tunnetila, josta voimme vapautua

Muutamia mainittavia stressin aiheuttajia ovat kiire, ympäristön paineet, omat odotukset, heikko itsetunto, ilman ja veden laatu (saasteet), MELU, fyysisen harjoituksen puute, sairaus, pelko ja tunneperäinen trauma. Nämä kaikki saattavat johtaa ensimmäisiin stressioireisiin esim. kiihdyttää sydämen sykettä aiheuttaen verenpaineen kohoamisen sekä hengityksen nopeutumisen.

Stressi on henkilökohtainen kokemus

Stressioireet voivat ilmetä hengityksen pinnallistumisena, yliaktiivisuutena tai voimattomuutena, unettomuutena, haluttomuutena, hermostumisena, pelkotiloina (paniikkikohtaukset / fobiat) ja voivat pitkään jatkuneena johtaa sairastumiseen (masennus / burn out).

Stressihormonien tuotantoa säätelevät hypotalamus, aivolisäke ja lisämunuaiset. Lyhytaikainen stressi virittää elimistön suorituskyvyn. Toiminnan/reaktion jälkeen vireystila laukeaa ja aivot lopettavat stressihormonin erittämisen.

On tärkeää, että stressivaste ei jää päälle ja selkeästi heikkenee ”uhan” mentyä ohitse. Näin elimistöllä on aikaa palautumiseen. Jos palautumista ei ole, elimistö pysyy kiihtyneessä tilassa ja tämä aiheuttaa sairastumisen.

Pitkittyneen stressin oireita ovat:

•         oppimiskyvyn ja muistin heikkeneminen, unohtelu lisääntyy

•         itsetunto ja ammattiylpeys alenevat

•         kyynistymme ja vetäydymme, joustavuus vähenee

•        krooninen väsymys

•         ärsyyntyminen lisääntyy

•        pitkittynyttä flunssaa ja jopa sydänoireita

•         selkäoireet/vatsaoireet

•         hikoilu/pahoinvointi

•         uupuminen ja työkyvyttömyys

Vakavat seuraamukset:

•         päihdeongelmat

•         väkivaltaisuus

•         itsetuhoajatukset

Fyysinen suorituskyky alenee pitkittyneen stressin seurauksena. Tästä seuraa fyysisen rasituksen jälkeisen palautumisen viivästyminen eli stressitilassa sydämen syke on jo lepo vaiheessa niin korkea, että sydän ei lepää, vaan on kovemmalla rasituksella jatkuvasti. Tällöin kevyt liikunta on erityisen tärkeää: metsälenkit, jooga, rentoutusharjoitukset. Keskushermoston välittäjäaineet lisääntyvät ja serotoniinia määrä elimistössä kasvaa. Mieliala kohenee.

Stressin voi laukaista myös elämäntilanteen muutos. 
Muutos voi olla positiivinen tai negatiivinen. 
Esimerkkejä:

•        läheisen kuolema

•        oma tai läheisen sairaus

•        avioero

•        työpaikan menetys tai uusi työ/työn kuvan muutos

•        taloudellinen tappio tai yllättävä menestys

•        muutto

•        rakastuminen

•        lapsen saaminen

Stressin voi olla myös työperäinen

Eri ihmisillä stressi syntyy hyvinkin erilaisista asioista:

•         liikaa työtä tai liian vähän

•         hallinnan tunteen puute

•         negatiivinen työilmapiiri

•         työn mielekkyyden puute

•         omalla työpanoksella ei tunne olevan merkitystä

•         aikataulujen tiukkuus

•         työn helppous tai vaikeus

•         vastuun epäselvyys

•         arvoristiriidat

Oman jaksamisen ymmärtäminen ja itsensä kuuntelu

Kaikki ympärillämme on kiihdyttänyt vauhtiaan: tietotekniikka on kehittynyt ja tietotulva on valtava. Nykyajan vaatimuksista esimerkiksi tavoitettavuus ympäri vuorokauden ja tavoitteellisuus työelämässä ovat voimakkaita stressin lisääjiä. Kykymme ja halumme oppia tunnistamaan omat stressitekijämme antavat meille mahdollisuuden muokata elämämme rytmiä ja sisältöä yhteensopivaksi kehomme sekä mielemme kanssa. Oman vastuun ottaminen jaksamisestaan on tärkeää ja määräysvaltamme piirissä. Seuraavilla asioilla voimme vaikuttaa jaksamiseemme:

•         oman mielen hallinta (kiireen pysäyttäminen ja keskittyminen olennaiseen)

•        omat ajatukset ja uskomukset (positiivinen ajattelu ja oman itsetuntemuksen kehittäminen)

•        omat valinnat ja päätökset (päätöksistä kiinni pitäminen ja omien valintojen tarkistaminen)

•        huolien jakaminen

•        liikunta

•       hyvät teot
  

Hengitys, elämän voima

Voimme antaa itsellemme aikaa kiireiden keskellä keskittymällä hengitykseen. Yksikin rauhallinen pitkä hengitys sisään ja ulos antaa aikaa katkaista kiire. Huomaamme varmasti päivän aikana tilanteita, jolloin vireystasomme laskee. Pysähdy ja hengitä 3-5 kertaa syvähengitystä silmät suljettuina ja anna rauhan laskeutua takaisin itseesi, ole läsnä jokaisessa hengen vedossa. Kun kontrolloimme hengitystä, voimme kontrolloida elämäämme! Hengityksellä on myös suora yhteys mieleemme ja levollinen, rauhallinen hengitys keskeyttää mielemme harhailut. Syvähengitys myös nostaa vireystilaa luonnollisesti hapen virratessa verenkierron kautta koko elimistöön. Levollinen mieli venyy ja toimii paremmin, uusille ajatuksille löytyy tilaa. Luovuus ja uudet ideat tulevat rentoutumisen kautta! 

Visualisoi ja anna tapahtua.

Erilaisten rentoutus- ja mielikuvaharjoitusten kokeilu voi antaa uuden kokemuksen omasta kehosta. Rentoutuminen on tärkeä osa stressistä vapautumista. Tietoisen hengityksen avulla voit nopeasti oppia rentoutumaan tilanteessa kuin tilanteessa. Kassajonossa, kahvitunnilla, kokouksessa, autolla ajaessa jne. Syvä rentoutuminen on mahdollista myös joogan avulla, jolloin stressihormonien (kortisolin ja adrenaliinin) vaikutus vähenee ja serotoniinin sekä endorfiinin eritys lisääntyy. Kehon vapautuessa haitallisista hormoneista verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu, kivut vähenevät ja ajatukset kirkastuvat.

Fyysinen harjoitus sekä hengitysharjoitukset ovat molemmat tapoja lisätä hapen määrää veressä, vilkastuttaa verenkiertoa, kohottaa hyvän olon hormonien määrää kehossa ja kiihdyttää aineenvaihduntaa. Lihakset hapettuvat ja keho puhdistuu kuona-aineista. Rentoutunut olotila tuo väljyyttä arkeen ja intuitiomme antaa vastauksia kiperiinkin kysymyksiin. On tärkeää pysähtyä kuuntelemaan mitä tahdomme ja pakon tilalle tulee vapautta! Tulee Tunne siitä, että ohjaan omaa elämääni.

Uskomukset vaikuttavat tahtomme voimakkuuteen. Alitajunta uskoo ajatuksiamme ja sanojamme ja muovaa todellisuuttamme sen mukaisesti;

• jos sanot; minulla on kiire, se on sinulle totta

• jos sanot; olen levollinen, se on sinulle totta

·        Muuttamalla uskomuksiamme voimme ohjelmoida aivomme uudelleen eli se mitä käytämme vahvistuu!

·        Myönteiset ilmaukset tärkeitä: alitajunta ei ymmärrä sanaa ”ei” ajattele mieluummin; olen levollinen, kuin minulla ei ole kiire :)

·        Mukavuusalueen määrittäminen ja uuden luominen; uudet elämän arvot ja asioiden tärkeysjärjestys.

Ohjeita päivittäiseen elämään:

•  juo vettä – energisoi ja virkistää (välttämätöntä solujen aineen vaihdunnalle)

• hidasta ja syvennä hengitystä  – pysähdy hetkeksi

• joogaa tai tee fyysinen harjoitus – hoida kehoasi

• kävele metsässä – halaa puita, katsele ympärillesi ja näe kauneus (laskee verenpainetta jo 10 minuutissa)

• hiljenny/ meditoi/ rukoile ja opettele rentoutumaan – opi olemaan läsnä ja kuuntelemaan kehoasi

•  nauru pidentää ikää – hauskuus ennen kaikkea!!! (päivittäinen yhtäjaksoinen 10 minuutin nauru lievittää sydänoireita, tasaa verenpainetta, poistaa kiputiloja)

•  visualisoi lopputulos etukäteen ja ole selkeä mielikuvissa!

• tee yksi asia kerralla loppuun ja siirry vasta sen jälkeen seuraavaan

•  pysähdy nauttimaan onnistumisesta ja hymyile :D

• opettele sanomaan EI!

• hanki jokin uusi harrastus

Tee asioita, jotka antavat sinulle onnistumisen kokemuksia. Kokeile, nauti ja eläydy! Lapsenomainen uteliaisuus elämää kohtaan antaa mahdollisuuden luottaa tähän hetkeen ja tulevaisuuteen, heittäydy mukaan elämään!!  

Jokainen uusi päivä on lahja. Avaa lahja innokkaasti ja uteliaana.